1. heinäkuuta 2014

Elämä astmaatikkona

Moikka te siellä! Ajattelin nyt avautua tästä mun sairaudesta. Nimittäin minulla on astma, ja aika vakava sellainen. Mulla on se astma joka on nimeltään "rasitus-astma" tässä on vähän tietoa siitä ;

"Rasitusastma on astma, jonka oireet esiintyvät lähinnä rasituksessa tai välittömästi sen jälkeen. Rasitusastmassa hengitysteiden lämpötilan lasku rasituksessa ja etenkin sen jälkeinen nopea lämpeneminen provosoivat hengenahdistusta ja yskää. Rasitusastman taustatekijät ovat paljolti samat kuin varsinaisenkin astman." - www.terve.fi

Tää on vaivannut mua jo monta vuotta ja on todella kauhea sairaus.. Sen huomaa varsinkin kipeänä, kun henki ei kulje koska keuhkot ovat täynnä limaa ja vaikka kuinka yskii niin ei meinaa tulla ulos. Kuten nimestä huomaa jo, tämä astma on pahimmillaan rasituksen kanssa. Eli minulla on tosi vaikea välistä liikkua koska tämä on menny niin pahaksi.. Toki minulla on lääkkeet siihen, mutta kun aloin käyttään astmalääkkeitä niin astma vain paheni. Joten tässä ollaan taas, henkeä ahdistaa aina "reenin" jälkeen ja muutenkin kävely, pyöräileminen ja portaat on yhtä helvettiä.

Miksi halusin kirjoittaa tästä? - Etsin blogeja, joissa kirjoitetaan juuri laihduttamisesta rasitusastman tai astman kanssa.. Enkä oikein löytäny mitään joten.. Here we go :)

Minulle todettiin astma jo pienenä, allergioitten ja muitten oheessa. Muistan vieläkin kun minun piti ottaa aina pienenä astmalääkettä sellaisesta mutaatio-hommasta joka oli oikeastaan aika pelottava. En niinkään oikein muista millaista oli sairastaa pienenä astmaa. Muutakun että joskus yskitti vähän enemmän, ei psytynyt tekeen yhtä aktiivisesti kaikkea kun muut.

Olen aina ollut isokokoisempi kun kaikki muut juuri astman takia ja koska.. No en edes tiedä, ei kai sille ole muuta syytä kun että olen kunnon herkkupeppu? Sen takia nuorempana liikuntatunnit oli kamalia, koska en jaksanut tehdä yhtä paljon kun kaikki muut - sen takia minua sitten kiusattiinki. Liikuntatunneilla muistan kun kaikki muut jaksoi juosta enemmän kun minä, ja jos leikittiin hippaa niin kaikki muut oli nopeampia kuin minä. Minä olin aina "turva" paikalla josta minua ei saanut ottaa kiinni. Jos erehdyin tuleen pois sieltä ja minusta tuli hippa niin olin sitten hippa koko loppu välitunnin ja yritin jahdata muita.. Tämän takia itkettiin monet itkut.

Millaisia kokemuksia teillä oli pienempänä? Tai olittako te hyvässä kunnossa pienenä? Kiusattiinko teitä? Kommenttia boksiin!

<3 : Neoniperhonen



4 kommenttia:

  1. Täällä kanssa yksi, jolla on diagnoosi rasitusastma. Ja reilusti ylipainoinen myös. Nykyään astma on kohtuullisen hyvässä hallinnassa, ollaan saatu lääkärin kanssa säädettyä lääkkeet kuosiin, joten sekin tekosyy on nyt pois eli astma ei estä liikkumista millään lailla. Aikaisemmin olin tosin huonommassa kunnossa, joten tämähän on nyt yhtä juhlaa <3
    Aikaisemmin liikuntamahdollisuudet olivat todella vähäiset, koska ainoastaan uimahallissa käynti onnistui. Nykyään käyn kävelemässä, pyöräilemässä ja kuntosalilla uimahallin lisäksi, tosin välillä meinaa kovastikin ottaa hengen päälle.
    Astman kanssa onneksi oppii elämään, mutta se vaatii opettelua kovastikin. Ja se mikä toimii mulla, ei välttämättä toimi sulla.
    Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hirveää.. :( no mutta onneksi olet löytäny itsellesi sen kultaisen keskitien ja pystyt tekemään monia asioita, vaikka onkin välistä vaikeaa! :) Olen ylpeä sinusta! Pyöräily on tosi hyvä vaihtoehto, se ei käy mulla ainakaan yhtä paljon henkeen kun kävely jos pyöräilen sellaista hyvää omaa tahtia :) itse en tykkää käydä salilla enkä oikeastaan uimassakaan.
      Nuorempana mulla ei ollut yhtä pahana tämä astma, mutta se sitten pahentui kun sairastuin kauheaan flunssaan, oli hirveä yskä ja en voinut hengittää.. :( Lopetin samana iltana tupakoinnin ja sen jälkeen on tuntunut että on vain mennyt huonompaan suuntaan. Itselläni on ollut iät ja ajat astmalääkkeet käytössä, joskus tarvii enemmän ja joskus vähemmän. Mutta eiköhän tämä tästä meille molemmille!
      Kiitos paljon, ja tsemppiä sinulle myös! <3
      Muista päivitellä mulle kommenteissa miten sulla menee :) <3

      Poista
  2. Kuulostaa kyllä haastavalta. Tutulta kuulostaa tuo sun kuvaus ko. sairaudesta, serkulla nimittäin myöskin rasitusastma, joka on vaikeuttanut monia asioita... tosin nykyään tilanne taitaa olla hieman parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se haastavaa, mutta vaikka eilen pyöräilin työkkäriin ilman astmalääkettä niin hyvin meni! Hienoa että sinun serkku on saanut siihen sellaista apua että on auttanut :)

      Poista

Muistathan kommentoida kiltisti, kiitos :)